Kpl 10. Sukupuoli vaikuttaa joidenkin ominaisuuksien periytymiseen

Yleensä sukupuolen määräävät sukupuolikromosomien geenit

Eläimillä sukupuoli määräytyy yleensä, kun siittiö tunkeutuu munasoluun.
Ihmisellä nainen on tyyppiä XX ja mies tyyppiä XY.
Linnuilla tämä menee toisin päin. Uros on XX ja naaras XY.
Joidenkin eläinten sukupuoli taas määräytyy lämpötilan mukaan, jossa tsygootti kehittyy.

Mm. heinäsirkoilla naaraat ovat XX, mutta urokset X.
Pistiäisillä taas koiraat ovat haploidisia eli niillä ei ole vastin kromosomeja, kun taas naaraat, kuningattaret ja työläiset ovat diploidisia eli ne omaavat vastinkromosomit.

Kromosomien määrä myös vaihtelee eri lajeilla.


Sukupuolikromosomit

Myös sukupuolikromosomeissa on alleeleja, mutta miehellä on X: vastinkromosomina Y.

http://kuvitus.pixmac.fi/4/x-ja-y-kromosomi-23-happo-pixmac-kuvitus-48313253.jpg


Miehellä siis ei ole kaikkia vastinalleeeja, joka johtaa siihen, että tietyt ressiiviset ominaisuudet (ja sairaudet) näkyvät helpommin miehillä.

Esim. punavihersokeuden aiheuttaa X-kromosomissa oleva resessiivinen alleeli, jolle ei ole vastinalleelia Y-kromosomissa. Jos miehelle siis periytyy tämä alleeli, hänestä tulee pakosti punavihersokea. Naisella toinen X-kromosomin alleeli voi olla dominantti, joten hänestä ei tule tällöin punavihervärisokeaa. Hän voi silti olla sairauden kantaja.


http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/bi/bi2/09_perinnollisyys/15_sukupuoleen_kytkeytynyt_periytyminen/fi_component/embedded3

Kpl 9. Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin

Alleelit vaikuttavat ominaisuuksiin

https://peda.net/kannonkoski/e-opin-oppikirjat/ihminen8/perinnollisyys/kuvamappi/kuvagalleria/tsotkkkjnaegosksotgs:file/download/b4ecdee03d3c8ce052a792091572d3df0e7276b5/bi_9_alleelit_oskari.png

Alleelit tarkoittavat samanpaikkaisia vastingeenejä. Kun kromosomissa on tietyssä kohtaa (lokuksessa) tiettyyn asiaan vaikuttava alleeli, voi vastinkromosomin alleeli olla erilainen. Näin yksilöiden ominaisuuksien periytyminen voi vaihdella.

Dominantti ja resessiivinen

Joihinkin ominaisuuksiin vaikuttaa vain yksi alleelipari ja alleeleja on kahdenlaista: dominoivaa ja resessiivistä. Dominoivan alleelin ominaisuus peittää resessiivisen alleelin ominaisuudet.

Alleeliparista Aa (A dominoiva, a resessiivinen) siis saisi A:n ominaisuudet.

Jotta resessiivisen alleelin ominaisuudet näkyisivät, täytyy molempien alleelien olla resessiivisiä (aa)

Yhteisvaikutus

Kaikki alleelit eivät ole dominantteja tai resessiivisiä. Jotkin eri alleelit saavat yhdessä uusia tai välimuoto-ominaisuuksia. Esim. kukan punavärisyyttä tuovan alleelin A(p) ja valkoisuutta tuovan alleelin A(v) yhteisvaikutuksesta johtuen kukka voi olla vaaleanpunainen.

Letaalius

Eräitä alleelipareja tavataan vain heterotsygoottisena, sillä jotkin kahden saman alleelin yhdistelmät ovat kuolettavia eliöille

Kpl 7-8. Solut lisääntyvät jakaantumalla

http://image.slidesharecdn.com/symbioosi5luku6-140725085311-phpapp01/95/symbioosi5-luku6-3-638.jpg?cb=1406296421

Kromosomit kahdentuvat aukaisemalla kaksijuosteisen DNA:n ja rakentamalla emäksille vastinparit. Loppuvaiheessa on kaksi kokonaista kromosomia yhdistyneenä toisiinsa sentromeeristä

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6a/Telomere.png

Mitoosi ja meioosi

Mitoosi on solun jakautumista niin, että sukusolujen määrä säilyy. Meioosissa sukusolujen määrä puolittuu.

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/biologia/symbioosi2/luku1/mediamappi/g14sl/msjktmyismns:file/download/765916f4bac691be41400806cea321b423b3a93e/mitoosi_meioosi_BI2_luku1_shutterstock_107637887_peda.png

Kpl 5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä

Entsymit ovat proteiineja

Entsyymien tehtävänä on nopeuttaa kemiallisia reaktioita
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/bi/bi2/tehtavat/a01_entsyymin_toiminta/form/fi_image

Entsyymit joko hajottavat (katabolinen) tai yhdistävät (anabolinen proteiineja. Ilman niitä monet reaktiot olisivat aivan liian hitaita. Esim. ihmisellä kestäisi vuosia sulattaa yksi ruoka-annos ilma entsyymejä.

Entsyymit itse eivät muutu reaktioissa.

Kpl 4. Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista

Proteiinit rakentuvat aminohapoista. Yksi proteiini voi olla hyvinkin suuri. Se saattaa koostua yli 100 aminohapon ketjusta. Proteiinien rakennusohjeet löytyvät tumasta, geeneistä.

Proteiinin rakentamiseen tarvitaan nukleiinihappoja.

DNA ja RNA ovat nukleiinihappoja.
http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00050/dna-leve__50818a.jpg


Proteiinisynteesi

http://www.solunetti.fi/tiedostot/kuvat_solubiologia/Metabolia/transkriptio2.jpg

Kaksijuosteinen DNA erotetaan entyymin avulla. Lähetti-RNA lukee malli-DNA-juosteen emäkset ja muuttuu koodaavan DNA-juosteen laiseksi.

http://www.orajarvi.net/sukututkimus/genetiikka/kuvat/dna_rak2.jpg


Emäsvastineparit ovat:

Adeniini (A) - Tymiini (T) / Urasiili (U)
Sytosiini (C) - Guaniini (G)

DNA:ssa on tymiiniä, RNA:ssa se on korvattu urasiililla,


RNA jatkaa matkaansa ribosomeihin, jossa valmistuu tarvittavia proteiineja emäsjärjestyksen mukaan. Yksi kolmen emäksen ryhmä vastaa yhtä proteiinia.